Sámediggi oaččui dásseárvobarggu ráđđehusas njukčamánus 2021 ja galgá 2021 -2014 doaibmabijuid ovddidemiiguin bargat, mat galget ovddidit dásseárvvu sámi servodagas ja eastadit ja vuostálastit dievdduid veahkaválddi sámi nissoniid ja nieiddaid guovdu. Dieđuid háhkan lea okta dehálaš doaibmabidju maid Sámediggi vuoruha dásseárvobarggustis veahkaválddi birra sámi nissoniid vuostá.
Dutkanjoavku Lávvuo – sámi dearvvasvuođa dutkan ja oahppu, epidemiologiija ja globála dearvvašvuođa ossodagas (EpiGH) Umeå universitehtas (Umeå universitehtas) lea Sámedikkis ožžon bargun ráhkadit raportta, mii almmuhuvvui njukčamánu 8. Beaivvi 2024:s.
Raporttas almmuhuvvojit vuosttaš geardde dieđut veahkaválddi birra sámi nissoniid guovdu Ruoŧas. Raporttas boahtá ovdán oppalaš govva ahte sámi nissonat vásihit ollu eanet eanet veahkaválddi go sámi dievddut. ja ahte sámi nissonat dieđihit eanet veahkaválddi go Ruoŧa nissonat eanaš veahkaválddi hárrái.
Dutkanraporttas evttohuvvojit máŋga doaibmabiju mat leat oaivvilduvvon ráđđehussii, earret eará:
- bargat Sámedikki ovddas čuovvolit ja ovttastahttit veahkaválddibarggu sámi nissoniid guovdu
- hábmet nationála politihka
- ovdánahttit doarjjavuogádagaid
- oahppodoaibmabijut ja
- dáhkidit guhkit áiggi máhttobuvttadeami ja gelbbolašvuođa loktema
Bohtosiin boahtá ovdán ahte veahkaváldi sámi nissoniid guovdu lea duođalaš servodatváttisvuohta ja danin dárbbašuvvojit stuorra ja vuđolaš rievdadusat vai buorebut sáhttit doarjut sámi nissoniid geat vásihit veahkaválddi ja eastadit veahkaválddi. Dás lea sáhka sihke diehtemeahttunvuođas ja váilevaš ovddasvástádusas dálá doarjjastruktuvrrain, muhto maiddái dárbbašuvvo eanet dutkan ja máhttu áššiid birra. Raporttas lea sihke kvalitatiiva oasi mas jearahallamat servodatdoarjja fálaldagaiguin leat vuođđun leat ja kvantitatiiva oasi mas leat jearahallanbohtosat.
– Bohtosat leat hui balddihahtti ja čájehit duohta dilli. Dárbbašuvvojit olu eanet eastadan doaibmabijut sámi servodagas ja váldoservodagas, maid ulbmil lea eastadit veahkaválddi sámi nissoniid ja nieiddaid guovdu, ja maiddái LHBTQI-sápmelaččaid, lohká Samedikki stivrralahttu ja prošeavtta referánsajoavkku oasseváldi Marie Persson Njajta.
– Lea hui dehálaš go beassat vuosttaš geardde ovdanbuktit dieđuid main servodatváttisvuohta veahkaválddi sámi nissoniid ja nieiddaid guovdu boahtá ovdán Ruoŧa Sámis. Veahkaválddi váikkuha hui garrasit ovttaskas olbmuide. Muitit ferte maid ahte gávdnojit mánát geat orrot veahkaválddi gillájeddjiiguin dahje ieža vásihit veahkaválddi. Ráđđehus ferte álggahit evttohuvvon doaibmabijuid, lohká Sámedikki stivralahttu Marie Persson Njajta.
– Sámedikki beales mii oaidnit ahte dárbbašuvvojit ollu bistevaš resurssat Sámediggái ja sámi servodahkii vái besset joatkit bargguin. Sámediggi dárbbaša bistevaš ruhtadeami dásseárvvu ja dearvvašvuođa strategalaš ja veahkaválddi bargui sámi nissoniid ja nieiddaid guovdu. Dat lea dohkketmeahttun prošeaktahámis bargat dáiguin áššiiguin, lohká Sámedikki stivrra ságadoalli Håkan Jonsson.
Ollislaš govva kvantitatiiva oasis boahtá ovdán ahte nissonat vásihit ollu eanet veahkaválddi go dievddut, ja ahte sámi nissonat vásihit eanet veahkaválddi go Ruoŧa nissonat, eanaš veahkaválddiid ektui.
Muhtun teakstaoasit kvantitatiiva oasis čájehit ahte:
- Badjel bealli sámi nissoniin leat vásihan seksuálalaš veahkaválddi (55,5 proseantta), čieža logi olbmos leat vásihan psyhkalaš veahkaválddi (68,5 proseantta) ja measta juohke goalmmát gillán fysalaš veahkaválddi (27,9 proseantta).
- Eanet sámi nissonat dieđihit ahte vásihit roava seksuála veahkaválddi, nugo veagalváldingeahččaleami (14,1 10,6 proseantta ektui) ja veagalváldima (10,3 7,0 proseantta ektui).
Kvalitatiiva oasi vuođđu leat servodaga veahkaválddi veahkkebálvalusaid bargiid jearahallamat iešguđet guovlluin Sámis.
Muhtun ovdamearkkat kvantitatiiva guorahallan bohtosiin leat:
- Veahkaváldi sámi nissoniid guovdu lea ášši maid ferte ipmirdit politihkalaččat ja historjjálaččat, kolonisttalaččat ja sohkabeale oktavuođas.
- Veahkaváldi sámi nissoniid guovdu dahkkojuvvo oaidnemeahttumin ja ahte lea váttis dan buktit albmosii – sihke sámi servodagas ja váldoservodagas.
- Servodaga doarjjabálvalusain leat váilevaš máhttu sámi servodaga birra. Dát dagaha ahte sámi servodaga dilit sáhttet dagahit ahte veahkaválddi gillájeaddjiid dilli ii fuomášuvvo go sámi áššehasat, buohccit ja geavaheaddjit vásihit veahkaválddi.