Digaštallamiin boahtá dávjá ovdán ahte vái ruvkevearru váilu ja iige gáibiduvvo ahte galggašit juogadit dietnasa álgoálbmogiiguin ja báikkálašservodagain. Dát dagaha ahte sisabahkkemat leat hálbbit Ruoŧas. Báikkiolbmot sáhttet leat hui balus ja imaštallat mii geavvá billahuvvan eatnamiin go riggodagat leat nohkan ja ruvkedoaibma loahpahuvvon. Olgoriika fitnodagat eai dárbbaš čorget iežaset maŋis. Eatnamiid lea measta veadjemeahttun máhcahit seamma dillái.
Leat massimin stuorra biras-, luondu- ja kulturárvvuid Ruoŧas. Dás lea sáhka boazodoalu ja sámi kultuvrra seailumis. Beaiveruvke oktan geainnuiguin ja huksehusaiguin sáhttá háddjet guohtoneatnamiid ja dagahit veadjemeahttumin doaimmahit árbevirolaš boazodoalu. Ja luondu maid boazu dárbbaša billistuvvo.
Ruvkeindustriija johtilis viidáneapmi lea stuorra uhkádus boazodollui, ja dasto sámi kultuvrra vuđđui: Boazu ii eale geđggiiguin. Iige sáhte jođašit áigodatguohtumiid gaskka go ruvkeráigi lea johtolaga alde.
ON:a álgoálbmogiidvuoigatvuođaid spesialdieđiheaddji oaivvilda ahte sisabahkkemat álgoálbmogiid oamastanvuoigatvuhtii eatnamiin, main leat dušše priváhta vuoitu beroštumit, ja hárve leat lobálaš servodatberoštupmi, ja ahte dákkár sisabahkken eai leat dábálaččat goassige gorrálas. Ruvkeásahemiid oktavuođas dagaha Ruoŧa minerálaláhka sámiid fámoheapmin, váikko ON lea cuiggodan ahte sámit ferte miehtat dákkár doaimmaide. Earret ahte čearut leat oamastanvuoigatvuohta háhkan, de ruvkedoaimmat rihkkot maiddái máŋga eará olmmošvuoigatvuođa, nugo vuoigatvuođa kultuvrii ja dearvvasvuhtii.