Ruoŧa eanaviidodat lea 41.3 miljovnna hektára. Dás lea:
- 23 milj. ha vuovdeeana
- 4,5 milj. ha jeaggi
- 0,9 milj. ha várit
- 3,5 milj. ha duoddarat ja vuomit
- 3,4 milj. ha bealddut ja giettit
Eanaš beahci ja guossa
Buvttadeaddji vuvddiid oppalaš hirsavuorká lea birrasiid 3.0 miljárdda kubihka, earret eará 39 % beahci, 42 % guossa ja 12 % soahki. Gaskamearálaš hirsavuorká buvttadeaddji vuovdeeatnamiin lea 135 miljovnna kubihka hektára nammii.
Lassáneaddji muorrahivvodat
Oppalaš hirsavuorká buvttadeaddji vuovddis lea sullii 3,0 miljárdda kubihka, earret eará 39 % beahci, 42 % guossa ja 12 % soahki. Gaskamearálaš hirsavuorká juohke hektára buvttadeaddji vuovdeeatnamiin lea 135 m3sk /ha. 1920-logu rájes lea hirsavuorká lassánan eanet go 80 % Ruoŧa vuvddiin. Gaskamearálaš kvalitehta buvttadeaddji vuovdebirrasiin lea 5,3 m3sk hektára nammii jahkái. Buvttadeaddji vuovdeguovlluid viidodat lea sullii 116 miljovnna m3sk, 123 miljovnna m3sk buot oamastanhámiid ektui.
Vuvddiid gaskamearálaš buvttadeapmi lea 5,3 kubihka hektáras ja jagis. buvttadeaddji vuvddiid šaddu leat su 116 miljovnna hektára, 123 miljovnna hektára buot muorra šlájain
*Dieđut vuvddiid dili ja ahtanuššama birra gusket buvttadeaddji vuovdeeatnamiidda, mat eai leat suodjaluvvon álbmotmehciin, luonddumehciin dahje suodjeguovlluin 2013 rájáid vuođul.
Máilmmi vuovddit
Máilmmis leat sullii 4 miljárdda hektára vuovdi. Dát lea badjelaš goalmmádas oassi olles eanaviidodagas. Stuorámus vuovdeguovllut leat Ruoššas, Brasilas, Kanadas, USA:s ja Kiinnás. Dál árvvoštallet ahte leat čuollan 5,2 miljovnna hektára vuovddi jahkásaččat máilmmis. Dan sáhttá buohtastahttit dainna ahte 8,3 miljovnna hektára čulle jagiid 1990-2000. Afrihkás, Mátta-Amerihkás ja Oseánias leat dat guovllut gos eanemus čullojuvvojit vuovddit.
Muorrahivvodat máilmmis
Máilmmi hirsahivvodaga leat meroštallan ahte leat 527 miljárdda m3 čuolakeahttá, sullii 40% gávdnojit Ruoššas ja Brasilas.
Ruoŧa eami vuovddit
Eamivuovdeareálat/guovllut leat sakka unnon Ruoŧas 1900-logu mielde. Ja guovllut gos ain leat vel eami vuovdit, leat bieđgguid. Šlájat main lea unnán lávdanákca, áitojuvvojit erenoamážit go eamivuovdi lea ná bieđgguid/hádjanan.
Boares vuovdin Davvi-Ruoŧas (guovlu 1-3) meroštallet vuovdiid, mat leat boarrásat go 150 jagi. Lulli-Ruoŧas (guovlu 4-5) lea gis dát ahki 130 jagi. Agi rehkenastit máddodagaid gaskamearálaš agi mielde. Ovttaskas boarrásat muorat dahje easka šaddi lánját eai váikkut vuovddi gaskamearálaš ahkái.
Davvi osiin riikkas, erenoamážit rádjeguovlluin duoddariid lahka, leat ain ollu guovllut gos lea badjel 10 proseantta eamivuovdi, muhto Lulli-Ruoŧas lea dušše 2 proseantta eamivuovdi.
Contorta gilvin
Contortabeahci (Pinus contorta) lea dábálaš goahccemuorra davvi Amerihkás. Ruoŧas leat gilvigoahtán dan hui ollu. Earret eará go dat šaddá jođánit. Boazodoallu lea vuostá contortabeazi gilvimii go dat šaddet lahkalagaid. Suoivva rievdada eatnama šattolašvuođa. Dat mearkkaša ahte jeageleatnamat, maid bohccot guhtot, unnot dahje jávket. Boazodoalliide lea váttis bargat contortavuovddis.