Boazodoallu lea vuođđoealáhus ja dat lea dehálaš sámi ealáhusaide. Muhto boazodoallu lea maid dehálaš kultuvrii. Dan dáfus lea boazodoallu vuođđu máŋggabealat sámi ealáhuseallimii. Boazodoalu ja eará sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra gaskkas leat dehálaš čanastagat.
Hástalusat
Maŋemus jahkečuđiid leat árbevirolaš sámi guovllut vásihan sisabahkkemiid ja ávkkástallamiid, mat dađistaga leat gáržžidan bohccuid johtimiid. Odne leat boazodoalliin eanet hástalusat sosiálalaš, ekologalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš bistevaš boazodoalu doaimmaheames. Dálkkádatrievdamat ja sisabahkkemat, garra boraspiredeaddu oktan lassáneaddji golut biebmamiidda ja go lea unnán maid njuovvá, de dat dagaha váttis ruhtadili eanet ja eanet boazodoalliide.
Dát ovdáneapmi ii soaba riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide, mat Ruoŧas leat iežaset álgoálbmoga ektui. Sámedikkis lea ovddasvástádus čalmmustahttit sihke boazodoalu vejolašvuođaid ja hástalusaid guoskevaš eiseválddiide, fitnodagaide ja organisašuvnnaide, sihke politihkalaččat ja hálddahuslaččat. Álgoálbmoga árbevirolaš eatnamat ja vejolašvuođat doaimmahit iežaset kultuvra ealáhusa ii oaččo goassige gáržžiduvvot ahte ovttaskas olbmot báikkálaččat masset vejolašvuođa birget iežaset árbevirolaš ealáhusaiguin. Dát mearkkaša ahte riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat suodjalit juohke ovtta boazodoalli vuoigatvuođa doaimmahit bistevaš boazodoalu.
Ulbmil
Boazodoallopolitihkalaš strategiija ulbmilin lea nannet ja ovdánahttit boazodoallo- ja boazodoallofitnodagaid nu ahte daid doaibma lea kultuvrralaččat, sosiálalaččat, ekonomalaččat ja ekologalaččat bistevaččat. Ulbmil lea politihkalaččat ovdánbuktit oainnu mii čilge boazodoalu hástalusaid ja ovdánbuktá Sámedikki bajimuš ulbmiliid ja surggiid maid boazodoalus vuoruhit.
Boazodoallopolitihkalaš strategiija ulbmiljoavkkut leat ieš ealáhus, nugo boazodoallofitnodagat, čearut ja boazodoalloorganisašuvnnat, ja maiddái eiseválddit, ráđđehus ja riikabeaivi.