Ságastallamat duohtavuođa- kommišuvnna eastagiid ja vejolašvuođaid birra
Guokte beaivvi leat ovddasteaddjit sámi organisašuvnnain, visot sámediggebellodagain ja muhtunat Sámedikki stivralahtuin čoahkkinastán ja ságastallan das got áigut joatkit barggu sámi duohtavuođakommišuvnnain. Ságastallanvuođđun lei raporta ja nu gohčoduvvon SWOT-guorahallan maid bargojoavku lea dahkan.
Bargojoavku ovdanbuvttii raportta das got dilli lea muđui, namalassii Norgga ja Suoma bealde, ja got doppe jotket dáinna bargguin. Dilli Norgga ja Suoma bealde Sámis ovdána, ja bargojoavku lea čuvvon proseassa goappašiid riikkain. Lea jurdda čatnat oktavuođa ovddasvástideddjiiguin Norgga ja Suoma bealde.
Bargojoavkku SWOT-guorahallan adnui digaštallanvuođđun čoahkkimis mii dollui Gironis njukčamánu 6-7 beivviid. Lei illudahtti ahte visot sámediggebellodagain ledje ovddasteaddjit geat oassálaste ságastallamiin daningo sámi servodahkii lea dehálaš ja duođalaš bargun gávnnahit mii boahttevaš duohtavuođakommišuvnna sisdoallu galgá leat.
- Joavkku vuoigŋa lea konstruktiivvalaš ja dat áŋggirda boahtteáiggi guvlui, lohká Simon Wetterlund guhte jođihii čoahkkima.
Oasseváldit barge smávit joavkkuin mat dasto ovdanbukte árvalusaid SWOT-guorahallamii. Bargojoavku galgá de redigeret ja gárvet guorahallama ovdalgo šaddá almmolažžan. SWOT lea bargovuohki mii sáhttá veahkkin čalmmustahttit daid hearkivuođaid, nanusvuođaid, vejolašvuođaid ja áitagiid maid duohtavuođakommišuvnna proseassa sáhttá deaivat.
- Bargojoavku lea dahkan buori barggu ja dat váldá ovdan máŋga dehálaš guorahallansuorggi, lohká Simon Wetterlund.
- Guorahallan lea vuolggasadjin mas mii sáhttit álggahit proseassa ásahit kommišuvnna, vai árrat oažžut gova dain vejolašvuođain ja eastagiin maid mii fuomášit proseassa joatkimis, lohkaba Krihke Nordling ja Isak Utsi bargojoavkkus.
Vejolaš vuohki joatkit bargguin lea álggahit gulaskuddamiid (hearings) vai oažžut ovdan oaiviliid ja árvalusaid mandáhttii (nu mo Norggas ja Suomas) ja ovttasbargat rájiid rastá, čiekŋudahttit daid oktavuođaid mat juo leat ja vejolaččat oassálastit gulaskuddamiin Norgga ja Suoma bealde. Muhtun áššiid soaitá dárbu vel dárkileappot guorahallat, ovdamearkka dihte buohtastahttit man olu resurssaid iešguđet stáhtat bidjet dása, duohtavuođakommišuvnna juridihkalaš eavttuid Ruoŧas, ja vejolaš ásahanmodeallaid. Bargojoavku evttoha maid ráhkadit portála mas sáhttá lonohallat dieđuid mii sihkkaráhtášii čađačuovgi proseassa.
