Dutkan ja váilevašdieđut
Dieđáhus čilge relevánta máhtu (dieđalaš ja eará) mii juo gávdno, ja guđe máhttováilivuođaid ferte čoavdit. Daid dieđuid vuođul maid leat gávdnan, de evttohuvvojit doaibmabijut mat vuordimis sáhttet buoridit sámiid psykososiála dearvvašvuođa ja buorebut čuovvolit Ruoŧa stáhta dearvvašvuođa gullevaš geatnegasvuođaid sámiid ektui.
Surru iežas dearvvašvuođas
Ollu ruoŧŧelaš sámit leat maŋimuš logi jagi vásihan balu iežaset psykososiála dearvvašvuođadilis. Dás lea earret eará sáhka psyhkalaš váttuin, iešsorbmemis, vealaheamis, nuorra sámiid vejolašvuođas bisuhit nana sámi identitehta, oažžumis psykososiála dearvvašvuođaveahkkái, mii lea vuođđuduvvon sámi giella- ja kulturgelbbolašvuhtii, ja negatiiva dearvvašvuođa váikkuhusain sisabahkkemiid ja meahcceeallivahágiid geažil. Mearkkaša go dát ahte sámit vedjet heajubut go eará álbmogat Ruoŧas?
Ovdamearkkat
Dál lea nu unnán diehtu makkár lea dilli, ahte lea váttis diehtit makkár psykososiála dearvvašvuođadilli lea "dábálaš" sámiin. Muhto dutkamušain, mat gávdnojit bohtet ovdán ahte sáhttá leat heajubut. Dá leat muhtun ovdamearkkat:
- Eanet go juohke nubbi nuorra sámi nisu almmuhit ahte leamaš iešsorbmenjurdagat.
- Juohke goalmmát nuorra boazodoalli lea duođalaččat árvvoštallan dahje lea áigun váldit iežas heakka.
- Guokte viđa dievddus boazodoalus dieđihit klinihkalaš balu. Ja gaskaahkásaš dievdduin almmuhit measta juohke nubbi boazodoalli dán.
- Nuorra sámi nissonat eai leat ”ođđaáiggi” juhkandábiid váldán, muhto ollu dievdu boazodoalliin leat váralaš juhkandábit go buohtastahttá ruoŧa dievdduin.
- Nuorra rávis sámiid lohku geat leat ”rámis iežaset duogážiin” (83 %) lea seamma go dat geat almmuhit ahte iežaset muhtumin ilá dávjá dahje atnet ahte šaddet ”čilget dahje bealuštit iežaset kultuvrra” (82 %), ja sullii juohke nubbi nuorra sápmelaš vásiha čearddalaš vealaheami.
- Čearddalaš vealaheami vásáhusat dagahit heajut psykososiála dearvvasvuođa, nugo eanet iešsorbmen várra (nuorra rávis sápmelaččat) ja dearvvašvuođa geažil heajubut eallin (sámi skuvlanuorat).
- Lea dábálaš ahte sámit, geain lea nana sámi iešdovdu vásihit čearddalaš vealaheami, dan sáhttá dulkot ahte sámit šaddet bákkus assimileret iežaset vealaheami ja psykososiála dearvvasvuođa eastadeami geažil.
- Boazodoalli dieđihit unnit luohttámuša dearvvasvuođabálvalussii (vuođđodiksu ja psykiatriija) go eará Norrlándda ássit, sivva dasa soaitá leat dearvvasvuođabálvalusa váilevaš sámegiela- ja kulturgelbbolašvuohta.
Vaikko sámi servodat ja kultuvra lea nanus Ruoŧas, de lea buozalmasvuohta ja váttisvuođat váldoáššit dán raporttas. Raportta galget dábálaš sápmelaš sáhttit lohkat ja ipmirdit, dutkit, dearvvašvuođabargit, politihkkárat, áššedovdit ja earát geain lea beroštupmi dearvvasvuođaáššiide.
Evttohuvvon doaibmabijut
Maid Ruoŧŧa sáhtášii dahkat vái sáhtášii čoavdit daid váilevašvuođaid mat leat? Muhtun daid doaibmabidju evttohusain, lea earret eará ásahit sámi dearvvašvuođa guovddáža ja ahte Sámediggi oažžu fápmudusa ja resurssaid bargat dearvvašvuođa guoskevaš áššiiguin. Ráđđehus sáhttá doarjut sámi duohtavuođakommišuvnna ásaheami. Kultuvrralaš ja gielalaš heiveheapmi dearvvašvuođasuorggis sáhttá olahuvvot dainna lágiin ahte dearvvašvuođabargit siskkobealde Sámi bidjet olámuttos dálá sámi giella- ja kulturmáhtu. Dearvvasvuođabálvalusa kultuvrralaš ja gielalaš heiveheami sáhttá čađahit jos sámi dearvvasbargiid giella- ja kulturgelbbolašvuođa geavahit ja eará bargiin bajidit gelbbolašvuođa.
Refereansalistu ja tabeallat
Raporta gávdno dušše ruoŧagillii. Das lea sihke referánsalistu ja tabeallat iešguđet dearvvasvuođasurggiid gálduiguin, vái lea vejolaš sidjiide geat háliidit ain eanet dutkat. Sámediggi lea addán dieđuid mat lea čohkkejuvvon sámi psykososiála buozalmasvuođa birra Sosiáladepartementii.