Lulli-Lapplánda dutkanossodat Vueltjeres (dál loahpahuvvon) lea čađahan dutkanprošeakta, mas guorahalle lea go sámiin erenoamáš dearvvasvuođa hástalusat. Jagiid 1961-2000 čađahedje iskkadeami 7.482 boazodoallosámis, 34.239 ii-boazosámis ja referánsaálbmogis Norlándda siseatnamis, mas ledje 144.930 olbmo. Nubbi dutkamuš maid professor Lars Jakobsson lea čađahan Ubmi universitehtas lea boazosámiid psyhkalaš dearvvašvuođa birra.
Gaskamearálaš eallinahki
Ii leat stuorra erohus ruoŧŧelaččaid ja sámiid eallinagis (70-80 år). Sámit ellet guhká eará álgoálbmogiid ektui, geaid eallináigi lea gaskal 50 ja 60 jagi.
Borasdávda
Norrlándda ássiin leat unnit borasdávda eará ruoŧŧilaččaid ektui, sámiin ain unnit ja boazodoallit, erenoamážit dievdduin lea unnimus várra jápmit borasdávdii. Muhto lea okta borasdávda, mii lea dábáleabbo sámiid gaskkas go ruoŧŧilaččain ja dat lea čoavjeborasdávda. Leat gávnnahan ahte lea 50-70 % stuorit várra sápmelaččaide jápmit čoavjeborasdávdii, muhto dát njiedjá áiggi mielde. Gassačoalle-, geahpes- ja prostahta borasdávda lea unnit. Eaige vásit varraboras dahje guoggomasráksá borasdávda vára lassáneami, muhto dat lassána áiggi mielde ja dat sáhttá leat Tjernobyl lihkohisvuođa váikkuhus.
Váibmo- ja varrasuotnadávddat
Dutkanprošeakta čájeha ahte dat leat unnán sámit, geat jápmet váibmo- ja varrasuonadávddain, muhto sámiid nissoniin (12%) lea stuorát várra jápmit váibmo- ja varrasuonavigiin. Sámi nissoniin lea 25 % eanet várra oažžut váibmodohppehaga ja 23 % eanet várra oažžut gaidnanvigi.
Riskabealit
Riskabealit leat jáhkkimis eallindábit ja psykososiála bealit. Leat gávnnahan ahte sámi nissonat lihkadit unnit ja ahte boazosámi nissonat borret buoiddesbiepmu go eará nissonat. Boazodoallonissonat dieđihit heajut psyhkalašdearvvasvuođa. Moadde siva leat nugo váilevaš sosiáladoarjja, unnán intellektuála stimuleren ja stuorra bargonoađđi. Nissonbargu lea dehálaš sihke bearašruhtadillái ja boazodoallofitnodahkii, mii gáibida ahte nissonat barget eará bargguiguin . Boazodoalus lea nissoniin dábálaččat eanet oahppu ja dienas go dievdduin.
Dearvvasvuohta ja bargobirasvárat
Boazobargu lea váralaš bargu. Sámiin geat eai leat boazodoalus, eai leat gávdnan stuorit jápminlihkohisvuođaid, muhto boazodoalli sámiin lea 70 % stuorát várra. Skohterjápmin lihkohisvuođa várra lea 700 % stuorát boazodoalliin. Dasto leamaš skohter lihkohisvuođat juohke goalmmát jagi 1980 rájes. Leat maiddái eanet gollanváttut eará rumašbargiid ektui. Fysalaš várat leat nugo meahccevuoján lihkohisvuođat, niibegeavaheapmi, boazogieđahallan ja sparanas vahágat.
Váralaš bargu
Bargolaktáseaddji lihkohisvuođaid várra lea stuorát go boanddain ja huksenbargiin, muhto boazodoallit eai gávdno nationála statistihkas, mat dieđihuvvojit Bargobirasdoaimmahahkii. (Nugo earáge fitnodatdoallit, de eai dieđihuvvo lihkohisvuođat Bargobirasdoaimmahahkii ja danin eai leat mielde statistihkas.)
Eallinkvalitehta
Eallinkvalitehta dutkamat čájeha ahte sámi dievddut vásihit obbalaččat buoret eallinkvalitehta go boazodoalloservodaga nissonat. Dábálaš dievdu geas lea alla eallinkvalitehta lea nuorra, bures hárjehallan, bargá garrasit, birge, sus lea stuorra boazodoallofitnodat ja lea buorit doaivagat boazodoalu boahtteáigái. Dábálaš nissonolmmoš geas lea alla eallinkvalitehta lea boarráset, sus lea lagaš ustibat, lagas fuolkkit leat dearvasat, lea duhtavaš iežas bargodiliin ja oaivvilda ahte hálddaša eallima ja das lea árvu.
Uhkádus boazodollui
Iskosiiddieđuid mielde guokte stuorámus uhkádusa boazodollui leat boraspiret (25 %) ja luondduriggodagaid gilvu (43 %). Earret eará namuhuvvojit siskkáldas riiddut, sámepolitihkka, dálkkádatrievdamat, doaibmagolut, bierggu haddi ja servodaga guottut sámiid ektui.
Váilevaš sámi dearvvašvuođabálvalus
lDábálaš dearvvašvuođasuorggis ii leat sierra sámi dearvvašvuođabálvalus. Dát sáhttá dagahit ahte olbmot eai oza veahki. Ovdamearkka dihte sáhttá atnit loavkašuhttimin go ávžžuha boazodoalli heaitit skohtervuodjimis. Lea váttis čilget iežas eallindili dearvvašvuođabargiide geain ii leat makkárge máhttu sámi kultuvrras.
Psyhkalaš dearvvašvuohta
Dutkamiin ja vuđolaš jearahallamiin sámiid gaskkas dihto čearuin Västerbottenis, Härjedalenis ja Jämtlánddas, boahtá ovdán ahte nissonat gillájit eanet ja leat eanet stressejuvvon. Nissonolbmot fertejit dienas bargguin bargat, muhto sis lea liikká stuorra ovddasvástádus boazodoalus, mii dagaha eahpedásseárvvu bárragottis. Muhto nissonolbmot gal johtileappot ohcat veahki, dávjá váibmo- ja varrasuotnadávddaid geažil.
Fáttát mat ohpihii bohtet ovdán jearahallamiin ja mat váikkuhit psyhkalaš dearvvašvuhtii leat:
- Ekonomiija (boazolohku, gilvu)
- Čearuid siskkáldas gulahallan, jávohisvuohta (váilo gulahallan)
- Bargguid organiseren, bargojuohku
- Sohkabealrolla/dásseárvu
- Oktavuohta váldoservodahkii (olggušteapmi, hearkivuohta)
- Boarráset olbmot eai luoitte nuorat olbmuid sisa.
- Boraspiret/meahcceeallit
- Alkohola
- Bearašhuksen (háliidit oažžut ovttasbargoguoimmi sámi joavkku siskkobealde, muhto ii leat nu álki)
Positiiva fáktorat
Psyhkalaš dearvvasvuođa positiiva fáktorat psyhkalaš dearvvašvuhtii leat sámi identitehta, sámegiella, ráhkesvuohta bohccuide/eatnamiidda (ráhkisvuohta eallái, guvlui), gullevašvuohta, fuolkevuohta ja dearvvasvuohta. Nana sohkaoktavuođat sáhttá sihke buorre dahje heittot. Sáhttá maid mielddisbuktit ahte lea gáibádus heivehit bearraša árvvuide, dasa ahte mánát galget joatkit boazodoaluin jna.