Gii sáhttá lága mielde dieđihit?
Čuovvovaš olbmuin lea vuoigatvuohta dieđihit lága mielde:
- olbmot geat gulaskuddet dahje ohcet barggu
- olbmot geat ohcet dahje čađahit eaktodáhtolaš barggu
- olbmot geat ohcet dahje čađahit hárjehusbarggu
- olbmot geat leat gearggus bargat dahje čađahit bargguid fitnodajođiheaddji ovddas, nugo ovdamearkka dihte bálkáhuvvon bargit bargiláigofitnodagain.
- fitnodatoamasteaddjit, geat ohcet dahje čađahit bargguid
- olbmot geat sáhttet bargat dahje leat oassin hálddahus jođiheamis- dahje bearráigeahččanorgánas
- oasusoamasteaddjit geat leat gearggus leat oassin dahje geat leat doaimmas oasusfitnodagas
- olbmot geat leat gullan ovtta dain namuhuvvon olmmoškategoriijaide bajábealde ja leat ožžon dahje háhkan dieđuid dan botta go leat leamaš fitnodagas
- Sámedikki bargit
Man birra sáhttá dieđihit?
Almmolaš beroštupmi
Sáhtát dieđihit boasttuvuođaid birra maid leat gullan barggu oktavuođas ja mas lea almmolaš beroštupmi ahte dat almmuhuvvo. Juogo ahte juoga lei boastut dahkkon dahje ahte juoga ii lean dahkkon, muhto livččii galgan dahkkot. Dát guoská oppalaččat buot surggiide nu guhká go dieđuid almmiheamis lea almmolaš beroštupmi. Dábálaš sáhkkivuohta ii rehkenastojuvvo dohkálaš ággan.
Boasttuvuođat mat rihkkot direktiivvaid, lágaid ja njuolggadusaid
Sáhttá maid dieđihit jus soames dahká dahje ii daga dihto láhkai, ahte dat boasttuvuohta rihkku:
- EO-direktiivva 2019/1937 juridihkalaš mearrádusaid heiveheami
- lágaid dahje eará njuolggadusaid mat leat vuođđolága 8. kapihttalis ja mat ollašuhttet ja leat oassin EO juridihkalaš mearrádusaid direktiivvain.
- EO juridihkalaš mearrádusaid mihtuid dahje ulbmiliid mat leat direktiivvaid geavaheapmái.
Mávssaheami suodjalus
Jos lea dieđiheaddji, de doarju dat nu gohčoduvvon dieđiheaddjiláhka du, láhka mii suddje olbmuid geat dieđihit boasttuvuođaid (2021:890). Suodjalus mearkkaša earret eará ahte dieđiheaddji identitehta galgá leat čiegus. Dieđiheaddji čiegusvuođa suodjaleapmi lea nanus, dat mearkkaša ahte ii oaččo goassege almmihit dieđiheaddji identitehta jos juo ii leat doarvái buorre ágga čiegusvuođa mearrádusa garvit.
Láhka suodjala maiddái dieđiheaddji vuosttaldeami doaibmabijuin ja mávssahemiin. Dát mearkkaša ahte bargoaddi ii oaččo vuosttaldit dahje mávssahit dieđiheaddji mange láhkái. Mávssaheamit sáhttet leat nugo bargudoaimmaid rievdadeapmi, bálkká ii máksojuvvo dahje eretcealkin. Bargoaddi maid ii oaččo geahččalit gávnnahit gii dieđiheaddji lea.
Eai leat dušše eiseválddi bargit geat lága mielde sáhttet váidit boasttuvuođaid, muhto maiddái ovddeš bargit, olbmot geat ohcet dahje leat ohcan eiseválddi bargguid, ja konsultat ja earát.
Got galgá dieđihit
Go dieđihit áigu, de galgá mannat olgguldas neahttasiidui (geahča liŋkka vuolábealde) ja deavdit skovi mas leat dehálaš dieđut. Leat bargovuogit mat dáhkidit ahte eai šatta beroštusriiddu tguorahallanjoavkkus.