Gávnnálaš ealli
Bohccot leamaš vuođgŋin-, noađđe-, ja geasehaneallin geavahuvvon. Dat lea dábmojuvvon, bohčán, borran dan ja duljiin bivttastan. Suonaid sáhttet árpun šaddat ja čoliin fas márffit. Čálalaš gálduid diehtit ahte 800-logus juo leat dápman ja doallan ealuid. 1600-logus šattai boazodoallu ollu sámiide váldoealáhussan, earret eará go eanet vearu šadde máksit gonagassii.
Boazodoallovuoigatvuohta
Boazodoallovuoigatvuohta vuođđuduvvá áiggiid čađa geavahussii ja lea suodjaluvvon vuođđolágas. Ruoŧas lea sámiin vuoigatvuohta boazodollui. Ođđaáiggi boazodoallu lea vuođđuduvvon biergobuvttadeapmái. Guohtoneatnamat leat dehálaš eavttut boazodoalu gánnáhahttivuhtii. Dat dárbbaš stuorra guovlluid go boazu lea dakkár ealli mii johttá.
Duodji
Duodji, sámi árbevirolaš fitnu, dárbbaša bohcco ja luonddu ávdnasiid. Duollji ostejuvvui árbevirolaš vuogi mielde. Duoljis sáhttá duddjot árbevirolaš biktasiid ja gápmagiid. Čorvviin ja soagis sáhttá ráhkadit niibbiid ja čiŋaid.
Kultuvra ja giella seailluheaddji
Boazodoallu lea dehálaš sámi kultuvrii ja giella seailluheaddji. Sámegielas leat máŋga čuohte sáni, mat čilgejit bohccuid hámi, luonddu diliid ja dálkki. Sánit mat eai gávdno eará gielain. Eará sánit čilgejit maid bohcco ávdnasiin sáhttá dahkat: navvit, ostet dahje goikadit. Batnit suonaid. Goarrut beaskkaid ja nuvttohiid jn.