Sápmelaččat leat okta álbmot, ja Sápmi lea min ruoktu – beroškeahttá guđe stáhtaráji siskkobealde mii leat. Riikkarájit mat sirrejit min álbmoga, leat mearriduvvon min váikkuhusa haga, ja dat eai sáhte leat mearrideaddjin min vuoigatvuhtii suodjalussii, birgejupmái ja kultuvrralaš ceavzimii.
Álgoálbmogat Ruoššas leat duođalaš dilis mas sin olmmošvuoigatvuođat leat gáržžiduvvon, ovdamearkka dihte sin vejolašvuohta doalahit iežaset kultuvrra ja cealkinfriddjavuođa. Mii leat fuolas sápmelaččaid dilis Ruoššas. Mii maiddái oaidnit ahte ádjána beare guhká meannudit ohcamiid go sápmelaččat ohcet dorvvu davviriikkain, ja daid sápmelaččaid eallin dego bissehuvvo go gártet dillái mas fertejit dušše vuordit.
Sápmelaččaide geat báhtarit Ruoššas ferte leat spiehkastat Dublin-šiehtadusas, ja sis ferte leat vejolašvuohta oažžut iežaset ohcamiid meannuduvvot Norggas, Ruoŧas dahje Suomas jus háliidit. Dasto sis ferte leat vejolašvuohta orrut sámi guovlluin jus dan háliidit.
Mii gáibidit čuovvovaš doaimmaid:
- Sámi dorvoohcciide spiehkastat Dublin-šiehtadusas
Sámi dorvoohccit fertejit oažžut vuoigatvuođa válljet guđe davviriikkas háliidit ohcat dorvvu. Sii eai galgga bággejuvvot máhccat dan riikii masa álggos bohte, nugo Dublin-šiehtadusa mielde dábálaččat lea. Sápmelaččain lea historjjálaš ja kultuvrralaš gullevašvuohta miehtá Sápmái, ja sin vuoigatvuođas suodjaluvvot ferte dat váldojuvvot vuhtii. - Vuoigatvuođa orrut sámi guovlluin
Sámi dorvoohccit fertejit oažžut vejolašvuođa ássat sámi guovlluide jus dan háliidit. Sin ii sáhte bágget vuostáiváldinbáikkiide mat leat guhkkin eret sámi servodagain, gos masset vejolašvuođa eallit iežaset kultuvrra mielde, hupmat iežaset giela ja doalahit iežaset identitehta. Lea mearrideaddji dehálaš ahte sii besset orrut sámi deaivvadanbáikkiid, fálaldagaid ja sámi báikegottiid lahkosiin, mat sáhttet doarjut sin, sihke dan botta go sii vurdet ahte sin dorvoohcan meannuduvvo ja maŋŋel go ohcamii lea mieđihuvvon. - Vuoigatvuohta doalahit giela ja kultuvrra
Sámi dorvoohccit fertejit oažžut sámegieloahpahusa, kultuvrralaš fierpmádagaid ja doarjjaortnegiid mat veahkehit sin áimmahuššat iežaset sámi identitehta dan botta go vurdet mearrádusa orruma birra. Dasa gullá ahte sidjiide galget sámi skuvlafálaldat, mánáidgárddit, giellaguovddážat ja eará sámi ásahusat leat olámuttos. - Politihkalaččat dohkkehit sámi dorvoohcciid erenoamáš dili
Norga, Ruoŧŧa ja Suopma fertejit dohkkehit ahte sápmelaččain geat bohtet Ruoššas lea erenoamáš stáhtus álgoálbmogin Sámis. Sin kultuvrralaš, gielalaš ja historjjálaš duogáža galgá atnit árvvus ja váldit vuhtii. Dasa gáibiduvvo ahte davviriikkaid dorvoohccipolitihkka heivehuvvo.
Sápmelaččat eai leat goassege ráhkadan daid rájiid mat sirrejit min. Mii háliidit ain eallit oktan álbmogin, nu ahte mis lea friddjavuohta johtit ja ássat iežamet riikkas. Norga, Ruoŧŧa ja Suopma fertejit váldit iežaset ovddasvástádusa sámi dorvoohcciid suodjaleamis geat bohtet Ruoššas, ja fuolahit ahte sii besset eallit sápmelažžan, eaige vierisolmmožin iežaset ruovtturiikkas.
Silje Karine Muotka, presideanta SPR:s (Norgga Sámediggi), Tuomas Aslak Juuso, várepresideanta SPR:s 30.11.25 rádjai (Suoma Sámediggi), Håkan Jonsson, várrepresideanta SPR:s (Ruoŧa Sámediggi)