Eurohpákonvenšuvdna
Olmmošvuoigatvuođa suodjalan Konvenšuvdna ja vuođđu friijavuođat dohkkehuvvojedje 1950. Dat doaibmagođii 1953:s, njeallje jagi maŋŋil go Eurohpáráđđi ásahuvvui. Konvenšuvdna lea šaddan okta dain eanemus doaibmi olmmošvuoigatvuođa suodjalan reaidduin máilmmis. Dat lea Eurohpá duopmostuollu mii bearráigeahččá ahte konvenšuvdna čuvvojuvvo. Riikkaid geatnegasvuođaide vuođđuduvvojit eanaš Eurohpákonvenšuvdnii, muhto maiddái eará eurohpálaš konvenšuvnnaide riekti, sosiála ja kultuvra surggiin.
Lassiprotokolla
Álggus lei konvenšuvnna sisdoalus dušše ássiid ja politihkalaš vuoigatvuođat, muhto leat áiggi mielde lassiprotokollaid lasihan dasa. Moadde vuoigatvuođa konvenšuvnnas ja lassiprotokollas lea vuoigatvuohta eallimii ja biinnideami gielddus, vuoigatvuohta friijavuhtii ja persovnnalaš sihkkarvuhtii, vuoigatvuohta vuoiggalaš diggái, vuoigatvuohta priváhta- ja bearašeallimii, jurdda- oamedovdu- ja oskufriijavuohta, cealkinfriijavuohta, searvefriijavuohta, vuoigatvuohta searvat čoagganemiide ja vealahan gielddus.
Eará konvenšuvnnat
Ruoŧŧa lea dohkkehan 1992 unnitlogugielaidkonvenšuvnna ja 1995 nationála unnitloguid suodjalan rámmakonvenšuvnna
Eurohpáráđi miellahtturiikkat.
Eurohpáráđi miellahttoriikkat
Olmmoš vuoigatvuođaid dohkkeheapmi lea Eurohpáráđi miellahttuvuođa eaktu. Oanehis áiggis lea miellahttoriikkaid lohku lassánan ollu, go Eurohpái leat boahtá ollu ođđa riikkat. Eurohpáráđis leat dál 46 miellahttu, buot Eurohpá riikkat earret Ruošša ja Vilgesruošša. Eurohpáráđđi čuovvu, ovddida ja nanne olmmoš vuoigatvuođaid suddjema, ovdamearkka dihtii ovttasbargu prográmmaid ja jeavddalaš árvvoštallamiiguin go stáhtat doahttalit iežaset geatnegasvuođaid iešguđetge surggiin.
Ráđđeaddi lávdegoddi
Ráđđeaddi lávdegoddi galledit jeavddalaččat Ruoŧa ja guorahallet ahte Ruoŧŧa čuovvu konvenšuvnnaid maid lea dohkkehan, guorahallat jeavddalaš galledemiiguin ja čállet raportta Ruŧŧii maid leat oaidnán ja evttohit rievdadusaid.
Eurohpáráđi ministerlávdegoddi
Eurohpáráđi mearridan- ja čađahanásahus lea ministerlávdegoddi. Miellahttoriikkaid ráđđehusat ovddastit iešguđet riikka olgoriikaministerat ministerlávdegottis. Olgoriikaministerat deaivvadit oktii jagis ja sin Strasbourga ambassadevrrat ovddastit sin čoahkkimiid gaskkas.
Olmmoš vuoigatvuođa komissára
Eurohpáráđis leamaš 1999 rájes olmmoš vuoigatvuođa komissára, mii bargá dan ovdii ahte miellahttoriikkain lea eanet dihtomielalašvuohta ja dohkkehit olmmoš vuoigatvuođaid. Olmmoš vuoigatvuođa komissára galgá gávdnat vejolaš váilivuođaid miellahttotriikkaid lágain, njuolggadusain ja čađaheames ja ovddidit olmmoš vuoigatvuođa doahttaleami.
Parlameanta ja kongreassa
Eurohpáráđis lea parlamentáralaš čoahkkin, mas leat buot riikkaid parlameanttaid ovddasteaddjit ja lea kongreassa báikkálaš ja regiovnnalaš eiseválddiide. Dasa lassin gávdnojit máŋga bealátkeahtes áššedovdilávdegottit, mat bearráigehččet got miellahttoriikkat čuvvot iešguđetge njuolggadusaid maid Eurohpáráđđi mearrida.
Oktasašsoahpamuš EO:in
Eurohpáráđđi ja EO leat šiehtadan oktasašsoahpamuša mii dohkkehuvvui 2007. Soahpamušas mearridedje deháleamos ovttasbargosurggiid ja institušuvnnalaš lágidemiid mo soahpamuš galgá čađahuvvot. Lea dehálaš garvit duppal bargguid EO ja Eurohpáráđi ovttasbarggus. Soahpamuš sisttisdoallá maid mearrádusa das, ahte EU searvá Eurohpákonvenšuvdnii olmmoš vuoigatvuođaid birra. Oktasašsoahpamuša sáhttá atnit rámman, mas EO sáhttá ávkkástallat Eurohpáráđi máhtus ja gelbbolašvuođas.
Olmmoš vuoigatvuođaid Eurohpádiggi
Olmmoš vuoigatvuođaide Eurohpádiggi lea rievttálaš gozihanvuogádat, mii lea ásahuvvon Eurohpákonvenšuvnna vuođul. Eurohpáráđi ministerlávdegoddi goziha ahte dikki duomut čuvvojuvvojit. Eurohpákonvenšuvdna leamaš ruoŧa láhka 1995 rájes. Eurohpádiggái sáhttet ovttaskas olbmot, organisašuvnnat dahje joavkkut ovddidit áššiid, go atnet ahte sin friijavuohta ja vuoigatvuođat konvenšuvnna ektui dahje eará lassiprotokollaid ektui leat rihkkojuvvon. Maiddái sámit váldet oktavuođa Eurohpáduopmostuoluin go vásihit ahte ruoŧa vuogádat ii doahttal áloálbmogiid vuoigatvuođaid, ja jos ášši čovdojuvvo ruoŧa duopmostuoluin.