Guohtoneanadat
Mii gullat dávjá ahte min duottarguovllut leat Eurohpa maŋimuš meahcit, luondu maid olbmot eai leat lihkahallan. Muhto nu ii leat. Olbmuid doaimmaid bázahusat leat juohke sajis. Duoddariid leat olbmot geavahan dan rájes go jiekŋa suddagođii ja gitta otná beaivái. dát lea vuosttamužžan sámi kultureanadat, stuorra ja viiddes guohtuneanadat, maid máŋga čuohte jagi guođoheapmi lea váikkuhan.
Sámi servodat ii leat leamaš stáhtalaš muhto lea vásihan máŋga stuorra nuppástusaid. Ollu bivdi- ja guolásteaddji sámit heite bivdimis ja álge boazodoaluin. Čuovvovaš stuorra nuppástus dáhpáhuvai 1900-logu álggus go ealut sturro. Čuovvovaš stuorra nuppástus dáhpáhuvai 1900-logu álggus go ealut sturro ja boazodoallu šattai eanet dego dálá hámis stuorat ealuiguin.
Kulturmuittut
Sámi kulturmuittut lea oktasaš namahus iešguđet áigodagain bázahusaide. Got eanadat lea geavahuvvon ja makkár bázahusaid leat dán geavahusas báhcán, lea dan duohken makkár birgejupmi dahje ekonomiija leamaš dihto áigodagas. Sámi kultureanadagas leat bivdo-, guolástan ja boazodoalu bázahusat. Sámit eai leat leamaš dušše bivdit/guolásteaddjit dahje boazodoallit. Ođđa huksen ja smávva eanadoalut gullet maiddái dán eanadahkii, nu maiddái čoakkalmasviesut, searveviesut, kapeallat ja girkogilit.
Eanadaga, olbmuid ja elliid gaskavuohta lea leamaš guovddážis. Eanadat lea eavttuid bidjan ealliide ja olbmuide, seammás leat buot doaimmat dáhpáhuvvan eanadagas.
Fuođđut ja ássanbáikkit
Álgu sámi bivdoálbmogis lei ollu máhttu ealliid dábiid ja iešvuođaid birra, maid bivde. Riggodagaid ávkkástallan dáhpáhuvai iešguđege áigodagain. Ássanbáikkit ledje dávjá jávrriid ja jogaid lahka, gos álo lea varas guolli ja leat álki johttit. Go boazodoallu šattai deháleappot, de rievddai ássanmálle. Bohcco dárbbut ja johtimat guohtoneatnamiid mearridii gos galge orrut.
Boazodoallu
Boazodoalu ássanguovlluin ledje dihto eavttut luonddus. Giđđa-geasseássanbáikkis galge leat buorit guohtuneatnamat, ávdnasat visttiide ja gárddiide, boaldinmuorat, čáhcái, sadji gosa hukse, várddus ja juogo galbmaája dahje gosa lea álki roggojuvvon mielkeeabbáriid. Čakča- ja giđđaássanbáiki ledje vumiin ordda lahkosiin. Juohke jagi bohte seamma báikái. Olbmot máhcce dohko juohke jagi. Dávjá orro olbmot darfegođiin doppe ja dokke guđđe maid biergasiid maid dárbbašan dálvet dahje geasset.
Duottarsápmelaččat johte juohke jagi ealuiguin vuovdeguovlluin duoddarii mii dáhpáhuvai jagis jahkái. Dálvi ledje vuvddiin dahje rittus. Sii juogo orro lávuin dahje láigohedje orrunsaji boanddain. Geassit johte duoddariidda. Geasseorohagas orro lávuin, mat ledje geahppasat ja álkit johtit daiguin. Vuovdesámiin eai lean nu guhkes johtolagat go duottarsámiin, muhto dait maid johte iešguđetge orohagaide áigodagaid mielde.
1900-logu rievdadusat
Boazodoalus ledje maid rievdadusat nugo servodagas muđuige 1900-logus, mii dagahii ahte sámii ássanmálle rievddai. Teknihkalaš veahkkeneavvut dagahit ahte boazodoalliide lea vejolaš orrut seamma ássanbáikkis eanaš oasi jagis. Ollu boazodoallobearrašat orrot stuorát báikegottiin. Maiddái otná ekstensiiva boazodoalus báhcet bázahusat, mat dattege leat oassin sámi kultureanadagas. Seammá láhkái leat sámi eanadoalut, smávvadálut ja ámmát guolásteaddjit guođđán bázahusaid.
Sámi kulturárbbis eai leat dušše ávnnaslaš bázahusat. Seamma dehálaš lea dat nu gohčoduvvon eahpeávnnaslaš kulturárbi, visot main eai báze oinnolaš bázahusat. Bivddus ja guolásteamis, murjemis, njuovvamiin ja šattuid čoaggiin ledje iežaset báikkit. Eanadagas ledje ávdnasat sabehiidda, ávdnasiidda ja viessogálvvuide. Buot muitalusat ja árbevierut, buot dehálaš báikkit, boares namat váriin ja duoddariin, buot olbmot geat leat geavahan eatnamiid - buot dát leat seamma árvosaš oasit sámi kultureanadagas. Buot dát lea čadnon oktii. Jos bázahusaid galgá sáhttit dulkot ja ipmirduvvot, de fertejit bidjat daid rivttes oktavuhtii.