Sámedikki parlamentihkkárat celket čuovvovaččat:
Mii sámit leat eamiálbmot Sámis. Min álbmot lea doloža rájes eallán ja hálddašan dáid eatnamiid ja čáziid fuolalaččat ja árvvolaččat. Mii leat oassi Sámi eanadagas. Min eallin, kultuvra, kulturdoaimmat ja birgen - leat heivehuvvon lundui, ahte mii geavahat luonddu bistevaččat jat eat goarit dan. Min eallinvuohki gáibida vuđolaš máhtu, rabasvuođa ja ovddasvástádus juohkehaččas sihke ovttaskas olbmos ja servvodagas.
Mii sámeparlamentarihkkárat Sámis ovddastit eanet go 30 000 eaktodáhtolaččat čálihuvvon sámit
Mii deattuhit ahte Sámis dat lea min kultuvrra ja vuoigatvuođat álbmogin ásahuvvon.
Čujuhat daid guhtta parlamenttalaš konfereanssaid cealkámušaide ja jáhkkit ja dohkkehit eurohpá parlameantarisma, mii háliidat dađistaga ásahit ovdáneami, mas movttiidahttit rájáhis doaimmaid
Duođašta ahte sámiin lea seamma árvu go eará álbmogiin, ja mis galgá leat vuoigatvuohta atnit iežamet earáláganin ja dát galggašii dohkkehuvvot.
Duođašta ahte nállevealaheapmi lea fápmu mii báidná oarjemáilmmi servvodaga ja lea vuođđun struktuvrralaš ja ásahuslaš vealaheapmái Eurohpás ja davviriikkain.
1) Eurohpálaš Green Deal (ruoná šiehtadus) nugo boahtá ovdán Eurohpá kommišuvnnas: "Dat muktá ovttastusa ođđaáigásaš, resursabeaktilis ja gilvaleaddji ekonomiijan ja maiddái “Muktit dálkkádat- ja birashástalusaid vejolašvuohtan ja dagahit muktima vuoiggalažžan ja fátmmasteaddjin buohkaide.” Árktisis vuoitoháhkan gáibida luohtehahtti nuppástusa, mas lea sihke unnideapmi ja ođđasit geavaheapmi.
Eurohpa eamiálbmogin mii vuostálastit buot geahččalemiid ávkkástallat min eatnamiid, čáziid ja mearaid almmá min lobi haga ja min kultuvrra, ealáhusaid ja eallinvuogi suodjaleami haga.
Mii gáibidit ahte riikkaidgaskasaš olmmoš vuoigatvuođa mearrádusat, nugo ILO 169, UNDRIP, ICCPR ja ICESCR čađahuvvojit dakkaviđe ja ahte min eatnan ja čázádagaid vuoigatvuođat suodjaluvvojit gaskariikkalaš lágaiguin.
2) Buot oassálastit, earret eará stáhta fitnodagat, main leat doaimmat, mat váikkuhit lundui ja birrasii sámi árbevirolaš guovlluin, galggašit sin lohpeohcamiidda vuogádagat got suodjalit, gudnejahttit ja dohkkehit olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmogiid .
Mii gáibidit ahte olmmošvuoigatvuođa mearit ja politihkka ásahuvvojit buot oassálastiin Árktisas.
3) Alimus duopmostuoluid duomut iešguđet davviriikkaid stáhtain duođaštedje sámiid vuoigatvuođaid nationála stáhtaid lágain.
Mii muittuhit ahte duomuid, konvenšuvnnaid dahje eará konstruktiiva soahpamušaid ollašuhttin, ja oktavuohta mii vuođđuduvvá dialogii ja ovttasbargui, leat vuođđun luohtehahtti ja bistevaš ovttasbargui Davviriikkaid ja Sámedikki gaskkas.
4) Sámiid árbevirolaš eallinvuohki, mas leat vierut, geavaheapmi, biebmogálvofuolahus ja vuoiŋŋalašvuohta oasit min kultuvrra árvvuin. Gáibiduvvo ahte dát erenoamáš árbevierut suodjaluvvojit, doahttaluvvojit ja dohkkehuvvojit sihke nationála ja regionála dásis. WHO cealká "Dearvvašvuohta lea dilli mas lea ollislaš fysalaš, psyhkalaš ja sosiála buresbirgejupmi ja ii dušše dávddaid dahje doaibmahehttejumi haga."
Mii gáibidit ahte davviriikkaid stáhtat ásahit ja čađahit rievttálaš suoji sámiid sosiála buresbirgemii.
5) Árbevirolaš biebmu lea dehálaš sámiid identitehtii ja kultuvrii. Biebmokultuvrras leat lunddolaš jahkodat molsašupmi ja mearriduvvo dan ektui goas murjjit, lottit, guolit, urttat, sarvvat, šattut, bohccot ja fuođđut leat fitnemis. Buhtes ja lihkakeahtes luondu ja bistevaš ja nana sámi eallinbiras leat dehálaččat sámi biepmu kvalitehtii. Sámiid earenoamáš bivdu, guolásteapmi ja borramuššattuid čoaggin leat mielde nanneme biebmobuvttadeami Árktisas.
Lea hui dehálaš ahte bissehit vierro šlájaid leavvamis árbevirolaš guovlluide. Ođđa šlájaid leavvan uhkida min ealáhusaid.
Mii, geat leat eamiálbmot, ovdanbuktit min vuoigatvuođa bisuhit biebmu oktovuoigatvuođa.
6) Ráddjejuvvon luondduriggodagat Sámis leat garrasit váikkuhuvvon 100 jagi mearehis garra sisabahkkemiin. Álbmotmeahcit, luonddusuodjeguovllut, biosfeara-guovllut galget leat oktilis guovlun riikarájiid badjel. Min mearrádusain dovddahit ahte mis galget leat oktilis guovllut rádjaguovlluin vai nagodat bissehit máilmmi liegganeami. Gaskariikkalas olmmoš vuoigatvuođa reaiddut nannejit álgoálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođaid go dat lea sierra álbmot. Dát lea ON:a Artihkal 1 1966 konvenšuvnna jelgi mat lea olmmoš ja politihkalaš vuoigatvuođat ja ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Mii ovdanbuktit iežamet vuoigatvuođa geavahit sámi álbmoga iešmearrideami ásahit rájiid rasttildeaddji sámi guovllu vai sáhttit gáhttet min kultuvrra, biologalaš máŋggabealatvuođa ja boahtteáiggi.
7) Agenda 2030 lea doaibmaplána man ulbmil lea nuppástuhttit bistevaš servvodahkii ja bures birgejupmi olbmuide ja planehtii. Agenda 2030 ulbmil ja oasseulbmilat leat integrerejuvvon ja juohkemeahttumat ja gullet buot njealji dimenšuvnnaide bistevaš ovdaneapmi: ekonomiija, sosiála, kultuvra ja biras. Agenda 2030 15. ulbmil ovddida ahte: Suddjet máhcaheami ja ovddidit bistevaš geavaheami ekovuogádagain, bistevaččat fuolahit vuvddiid, caggat sáttomehciid leavvama.
Mii fuomášuhttit ahte biebmofuolaheamis leat máŋga beali, maiddái dearvvasvuohta, čalgu, giella, identitehta ja birgen ja gáibiduvvo ollislaš meannudeami ja sámi álbmot bargá dán ovdii.
”Čilget ahte mis oktasaččat lea geatnegasvuohta hálddašit ja doalvut min máttuid oktasaš árbbi viidáset sámi servvodaga buorrin, ja ahte mii joatkit ain suodjaleamen min oktasaš eamialbmot vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide- mii lea vuođđuduvvon min álbmoga geavaheapmái dáid guovlluin dološ áiggi rájes.”.
Jåhkåmåhkke julggaštus, Jorgaluvvon sihtáhta vuosttas parlamentáralaš konferánssan, mii lei Jåhkpmohkkes guovvamánu 24. b.b 2005.