Fitnodatstruktuvra
Ruoŧas leat sullii 1000 boazodoallofitnodaga. Boazodollui gullet sarvvabivdu ja guolásteapmi.
Buohtalasealáhus
Jus galgá birgejupmi boazodoalus, de berrejit fitnodagas leahkit 500-600 bohcco. Dábálaš árvvoštallan lea ahte 2 500 olbmo ollát dahje muhtin muddui ellet boazodoalus. Boazodoaluin barget dávjá buohtalaga iežá ealáhusaiguin dego dujiin ja turismmain.
| Leana | Čearut |
Isidat (boazodoallo-fitnodagat) |
Boazo- eaiggádat |
Bohccot |
| Norrbotten - duottar- ja vuovdečearut |
24 | 779 | 3 139 | ca 141.000 |
| -konsešun-čearut | 8 | 30 | 808 | ca 13.000 |
| Västerbotten | 7 | 106 | 337 | ca 52.000 |
| Jämtland | 12 | 110 | 373 | ca 43.000 |
| Oktiibuot olles riikkas | 51 | 1 025 | 4 657 | ca 250.000 |
(Gáldu: Sámedikki statistihkka 2015)
Boazologu sturrodat
Boazolohku Ruoŧas rievddada gaskal 225 000 ja 280 000 bohcco dálveealus (1996-2015). 2014/2015 dálvvi lei boazolohku sullii 247 000. Boazologu rievddadeapmi lea hui olu guohtundilálašvuođa ja meahcieallelogu duohken.
Boazobargit ja boazoeaiggádat
Boazobargis leat dábálaččat maiddái geahččobohccot. Čearus sáhttet leat máŋga boazodoallofitnodaga (siidadoalli /kategoriija F).
2014/2015 dálvvi boazolohkama jelgii ledje Ruoŧas 4 657 boazoeaiggáda. 39 % sis leat nissonolbmot geat oktiibuot oamastit 52 000 bohcco. Dievdoolbmot oamastit oktiibuot 195 000 bohcco. Gávdnojit 1 025 boazodoallofitnodaga (oktan 15 čearuin). 18 % dain fitnodatdolliin leat nissonolbmot ja 82 % dievdoolbmot. 80 % nissonboazobargiin ja 75 % dievdoolbmuin ásset Norrbottenis.
| Leana | Bohccot juohke isida nammii | Boahccot juohke eaiggáda nammii |
| Norrbotten | 180 | |
| Norrb. konsešunguovlu | 342 | |
| Västerbotten | 476 | |
| Jämtland | 414 | |
| Gaskamearálaččat riikkas | 241 | 53 |
(Gáldu: Sámedikki statistihkka 2015)
Eanas dievdoolbmot
Jagi 2015 logut čájehit ahte dievdoolbmot oamastit goasii 80 proseantta bohccuin Ruoŧas. Stuorimus sisaboađut boazodoallofitnodagain leat bohccobierggu ja sarvvabierggu dienas. Stuorimus golut lea mašinfievrrut ja boaldámuš.
Geavaheapmi
Njuovahagat njuvvet su 1 400 tonna goruda juohke jagi. Maŋŋel smávvema báhcá sullui 1 000 tonna bohccobiergu mii olle márkanii. Das manná sullii 250 tonna gávppiide, ja das lea 200 tonna cáhppon biergun. Sullii 750 tonna manná stuoragievkkaniidda ja restauráŋŋaide.
