Vuosttaš sámegiel girjjit
Vuosttaš girjjit mat deaddiluvvojedje sámegillii 1600-logus ledje ubmisámegillii. Dat ledje girkolaš girjjit, omd. ABC-Book på Lappesko Tungomål mii lei gáhtegismmos (almmuhuvvui 1619). Skytteanska skuvla dahje Lappskolan Likssjuos lei sámi mánáidskuvla (bárdnemánáide) Lišus 1632–1865. Skuvlaoaivámuš Pehr Fjellström gii ieš lei bihtánsápmelaš lei giellaberošteaddji. Son čálii vuosttaš grammatihkka ja vuosttaš sátnegirjji ubmisámegillii. Maŋŋel šattai son Likssjuo proavasin ja girkohearrán.

Västerbotten
1700-logu vuosttaš jahkelogežiid eai lean nu olu ođđa ássit Västerbottenis. Dat moadde dálolačča doppe, ledje sisafárrejeaddji suopmelaččat ja ruoŧtelaččat ja soames sápmelaš. Eatnasiin lei ubmisámegiella eatnigiellan. 1800-logus lassánii sisafárren sakka go kolonisašuvdna viidánii, ja olu vuovdesámit assimilerejuvvojedje ruoŧŧelaš álbmogii. Go Likssjuo diggerievtti protokollain namuhit ”lappar”, de lea eanas sáhka duottarsámiin geat ledje johtán vumiide dálvet ealuiguin.

Ealáskahttin
Ruoŧa giella- ja assimilerenpolitihkka 1800-logu loahpas ja mealgadii 1900-logus, vahágahtii ubmisámegiela hui garrasit. Dál eai leat šat báhcan go nuppelohkái eatnigielčeahpi Ruoŧas ja ii oktage Norggas, muhto leat olu návccat biddjon dokumenteret, studeret ja ruovttoluotta váldit ubmisámegiela. Nubbingielagat lassánit, ja meroštuvvo ahte leat gártan sullii čuohtenári nubbingielaga. Giellaealáskahttimis lea Álgguogåhtie-searvi leamaš guovddážis. Ubmisámegiella lea eareliiggánis sirdásangiella, ja lea maiddái vuovdesámi kultuvrii gullevaš mii lea leamaš hui garrasit vealahuvvon.

Grammatihkka
Ubmisámegiella sulastahttá sihke davvisámegiela ja oarjánsámegiela. Das lea seamma vokalisma go oarjánsámegielas, ja dasto lea dássemolsašupmi dego davvisámegielas. Čállinvuohki dohkkehuvvui almmolaččat 2016:s.